Apple, Samsung ja Nokia käyvät sotaa markkinaosuuksista. Taistelu käydään strategisilla aseilla monella eri rintamalla: Yritysten kymmenillä ellei sadoilla miljoonilla rasvatut massiiviset markkinointikoneistot luovat mielikuvia ihmisten mieliin ja pyrkivät näin vaikuttamaan omaan imagoon. Tuotantoketju on hiottu äärimmäisen tehokkaaksi ja alihankkijat kilpailutetaan. Omien tuotteiden kehittelyyn käytetään valtavia summia ja tämä investointi täytyy suojata. Eräs taistelunäyttämö on oikeusistuimet, joissa yritysten palkkasoturit, asianajajat, lataavat vastustajaa vasten koko patenttisalkun voimalla. Nokia on saanut vuodessa kilpailijoilta puolen miljardin tulot patenttien hyödyntämisestä saatuina korvauksina.

Kukaan ei kiistä patenttien merkitystä suuryritysten menestystekijänä, mutta ovatko patentit vain niitä varten vai voiko pienempi yritys hyödyntää myös teollisoikeuksia? Yksityinen keksijä saattaa miettiä, mitä mahdollisuuksia lainsäädäntö antaa keksinnön suojaamiseen. Patenttien, hyödyllisyysmallien, mallisuojien ja tavaramerkin mahdollisuudet eivät välttämättä ole täysin hyödynnetty pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Patentit tietää jokainen, mutta onko oma keksintö riittävän “hieno”, että sille saisi patentit? Kannattaako edes patenttia hakea vai riittäisikö hyödyllisyysmalli? Näihin asioihin kannattaa kysyä vastausta patenttiasiamieheltä. Patentin saanti ei välttämättä ole niin vaikeaa, kuin saattaisi ajatella. Kaikkea ei ole vielä keksitty. Moniin kymmeniä vuosia vanhoihin koneisiin keksitään edelleen parannuksia, joille saadaan patentteja. Joku ala saattaa olla toisaalta niin ”puhkipatentoitu”, että sille on vaikeata keksiä mitään uutta.

Vähän pienemmän parannuksen tai keksinnön ollessa kyseessä hyödyllisyysmalli voi olla sopivampi kuin patentti. Hyödyllisyysmallilta vaadittu keksinnöllisyys on vähäisempi, mutta se on toisaalta voimassa korkeintaan kymmenen vuotta. Usein tämä on kuitenkin riittävä aika. Hyödyllisyysmallin saa myös nopeasti voimaan, koska sille ei suoriteta rekisteröintivaiheessa jopa vuositolkulla kestävää tutkimusta.

Rahallisesti patentointi ei ole mahdoton investointi. Patentti Suomessa kustantaa suuruusluokalta n. 5000-8000 EUR riippuen patentin sisällöstä ja välipäätösten lukumäärästä. Hyödyllisyysmalli on rekisteröinti vaiheessa jonkin verran edullisempi. Samalla rahalla saa vähempi arvoisen pieneen parannukseen liittyvän tai aivan äärettömän olennaisen vaikkapa GSM -tekniikkaan liittyvän patentin.

Sodassa on äärimmäisen tärkeä tuntea vastustajan liikkeet ja aikeet. Ennen käytettiin tiedustelijoita, jotka tunnustelivat vihollisen rintamasta heikkoja kohtia. Kylmässä sodassa agentti saattoi hankkia käsiinsä erittäin arvokkaita vaikkapa ydinteknologiaan liittyviä asiakirjoja ja kuvata ne mikrofilmille. Nyt eletään 2010-lukua ja yritys voi päätellä kilpailijan aikeita patentoinnin perusteella. Tiedätkö sinä, mitä kilpailijoidesi patenttihakemukset käsittävät? Tämä tieto on julkisesti saatavilla. Patenttiasiamies pystyy hakemaan tietokannoista tehokkaasti alan tietoa. Koska patenteissa täytyy kuvata ongelma, jonka keksintö ratkaisee, löytyy niistä myös tietoa, miten kilpailija ymmärtää alan tekniikan ja siihen liittyvät ongelmat. Sellaisilla aloilla, joilla ei ole olemassa tieteellistä tutkimusta tms., patentit voivat olla myös arvokas tiedon lähde.

Mikäli tuotteen muotoilulla on merkitystä, kannattaa harkita sen suojaamista mallisuojalla. Jos tuotteeseen ei liity mitään teknistä innovaatiota, joka voitaisiin suojata patentilla tai hyödyllisyysmallilla, on hyvä saada suoja edes muotoilulle. Tai toisinpäin: pelkän laatikon tekemisen sijaan tuote saatetaan tarkoituksella muotoilla persoonallisesti, jolloin se erottuu muista tuotteista ja voidaan myös suojata. Mikäli muotoilu on esteettisesti miellyttävä ja käytännöllinen, voi sen merkitys olla hyvinkin suuri.

Jos omaa tuotetta ei ole suojattu mitenkään ja markkinoille tulee aivan samanlainen kilpaileva tuote, ei tilanne ole välttämättä toivoton. Kyseessä voi olla sopimaton menettely liiketoiminnassa. Siitä on oma laki, johon voidaan ehkä vedota orjallisen kopioinnin lopettamiseksi.

On olemassa yksi teollisoikeus, joka ei vanhene: Tavaramerkki. Tavaramerkin arvoa kerryttää tuotteen tunnettu hyvä laatu ja yrityksen luotettava toiminta. Tunnettu ja arvostettu tavaramerkki nostaa sillä merkityn tuotteen arvoa huimasti.

Kampailtaessa markkinoista voidaan apuna käyttää monia keinoja. Teollisoikeudet tarjoavat pienellä panoksella ison hyödyn: Muutaman tonnin patentilla saattaa saada Kiinanmuurin kaltaisen suojan kilpailijoita vastaan.

Kirjoittajana on DI, patenttiasiamies Jani Eilola, joka on toiminut vuosia teollisoikeuksien parissa ja toimii myös Conseptasin patenttiasiamiehenä.